logo

FYSIOTERAPEUTTINEN JA LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS SEKÄ HIERONTA

RAUHALLISTA JOULUA

19.12.2016

VUODEN VAIHTUESSA

Lauluteema tv-sarjasta Belle ja Sebastian v:lta 1965:

Lintu


Maailmaan, mä avaraan,
jos mennä voisin vaeltamaan
ja voisin nähdä kaiken sen,
myös paikankin niin lämpöisen.
Mikä ohjaa kohtaloa?
Mikä on ollut ainiaan?
Maailmaan, niin avaraan
jos mennä voisin vaeltamaan
ja voisin nähdä kaiken sen,
mi viepi ihmisen onnehen.

Kaihoten nyt katselen,
kun lentää tuolla lintu pienoinen,
se nousta korkealle saa
ja näkee kauniin, kauniin maan.
Täällä nurmet, metsät vihannoi,
puut vetten pintaa heijastua voi.
Miksi jäisin ikävään,
kun lintu siivin lähtee lentämään?
Mä lapsi maahan olen vain
ja täällä tehtäväni sain.

Vaikka joskus vaeltaa
mä voisin kauas merienkin taa.
En omaa maata unohtaa
mä silti tahdo milloinkaan.
Minne vaiheissani joudunkin,
taas mieli tänne palaa takaisin.
Niin kuin muuttolinnun tie,
ain elon polku varmaan kotiin vie,
ja mielen lämmön suuren saa
tää kaunis , armas synnyinmaa

...

Vuoden vaihtuminen vie ajatukset aikaan. Nykyiseen, menneeseen, tulevaan. Muistoihin ja toiveisiin.  Ihmisellä on voittamaton halu hallita kaikkea:  aikaa, toisia ihmisiä , elämää ja kuolemaa. Aikaa halutaan mitata ja aika on rahaa. Monella aikaa on liian vähän ja siksi ainainen kiire. Usein elinaikaa yritetään pitkittää.

Joskus kuitenkin aika jatkuu vaikka elämä on jo pysähtynyt, loppunut. Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta on saavuttanut 50 000 kannatusilmoituksen rajan mikä vaaditaan että aloite saadaan eduskuntakäsittelyyn. Olen elämäni varrella nähnyt paljon kärsimystä, niin henkistä kuin ruumiillistakin. Olen menettänyt monta läheistä ihmistä kuolemalle, ennen aikojaan, niin minusta tuntuu mutta kukaan ei meistä elinaikaansa tiedä eikä pysty mittaamaan. Näissä tapauksissa mitkä itse olen joutunut seuraamaan ei kukaan ole maininnut eutanasiaa, en tiedä onko kuolevan ajatuksissa asia ollut. Aiempina vuosinahan tästä asiasta ei ole niin avoimesti puhuttu. Minun kokemukseni on että esimerkiksi syöpää sairastavat ovat usein todella elämänhaluisia , jopa euforisia  ja jaksavat uskoa paranemiseen. Olen menettänyt ihmisiä myös onnettomuuden tai lyhyen mutta tappavan sairauden vuoksi. Ei heillä ole ollut aikaa miettiä näitä kysymyksiä. Olen tuntenut myös melkein 100-vuotiaan henkilön, joka viimeiset 15 vuotta oli käytännössä sokea ja koki miten maailma ja elinpiiri supistuu, elämä oli yhtä luopumista. Masentumisestaan huolimatta en usko hänen toivoneen eutanasiaa.

Kuten Eutanasia-aloitteen alkuunpanijat toteavat,  eutanasian todellisia tarvitsijoita ei ole määrällisesti paljon mutta se kärsimyksen määrä mikä voitaisiin välttää on suuri. Pystyn täysin samaistumaan hädissään oleviin omaisiin, jotka kärsivät henkisesti vähintääkin yhtälailla kuin itse potilas. On hirveää katsella rakkaansa tuskaa kun ei pysty määräänsä enempää auttamaan, kukaan ei pysty. Toivon sydämestäni että aloite etenee, koska rakkaan menettäminen kuolemalle on riittävän raskasta muutenkin , ilman että täytyy kantaa syyllisyyttä siitä ettei voinut auttaa.

Hyvää joulua kaikille ajan tuolle puolelle matkanneille rakkailleni, jotka vaikkapa lintuina käytte minua tervehtimässä.

Hyvää joulua kaikille meille, jotka vielä täällä ajan keskellä kuljemme. Ollaan enkeleitä toisillemme.






010.JPG